Ajankohtaista

Viiniä, viiniä - lukuja enemmän kuin makuja.

  • 20.3.2015 15:51

Viininvalmistus - niinkuin me sen tänä päivänä ymmärrämme - oli vuosisatoja eurooppalaisten yksinoikeus. Niinkin varhain kun 1530 luvulla eurooppalaiset rypäleet löysivät tiensä maailmalle. Ensiksi Meksikoon ja Japaniin. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin Argentiina ja Peru saivat ensimmäiset viiniköynnöksensä. Seuraava virstanpylväs viinin historiassa on vuosi 1655 kun Kapin niemimaalle Constantian laaksoon istutettiin ensimmäiset köynnökset, sitä seurasivat Kalifornia 1697 ja 1810-luvulla perässä seurasivat Australia ja Uusi Seelanti. Mutta kolme suurta eli Ranska, Espanja ja Italia hallitsevat edelleen maailmanmarkkinoita, ne kaikki tuottavat n. 45 miljoonaa hehtolitraa vuosittain. Kuinka moni tämän lukijoista mahtaa tietää, mikä maa on maailman neljänneksi suurin viinin tuottaja?

Tuotantokauden 2014 tilastot Etelä-Afrikan osalta ovat juuri valmistuneet. Vuosi sitten sateet vaikeuttivat jonkin verran sadonkorjuuta ja ehkä hieman yllättäen satokauden tuotantomäärä laski prosentin verran edellisvuoteen (2013) verrattuna. Ennakkotiedot viimeisen satovuoden (2015) osalta osoittavat toisaalta reipasta kasvua tuotatomäärissä.

Viljelyala on ilmeisesti saavuttanut lähes lakipisteensä eli aika tarkkaan 100.000 hehtaaria. Kokonaistuotanto vuonna 2014 oli 1.172 miljoonaa litraa. Siitä 81 % käytettiin viini valmistukseen, 10 % tislattuihin viineihin 4,1 % brändin valmistukseen ja nelisen prosenttia mehuiksi. Viiniteollisuus on vahvasti vientiteollisuutta sillä tästä tuotannosta peräti 525 miljoonaa litraa meni vientiin, kasvua edelliseen vuoteen yli 100 miljoonaa litraa. Syötävien rypäleiden tuotannossa Etelä-Afrikka on markkinajohtaja.

Maailmanmarkkinoista Etelä-Afrikalla on tällä hetkellä 4,2 %:n markkinaosuus ja se sijoittuu tuotantotilastoissa sijaluvulle kahdeksan.

Alan sisällä suuri muutos on ollut punaviinien osuuden reipas kasvu viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. 1980-luvulla valkoisten osuus oli yli 80 prosenttia mutta viime satokaudella valkoviinien osuus oli enää 54,6 prosenttia eli ollaan melkein fifty-fifty tilanteessa.

Valkoviineissä kasvatetuin rypäle Etelä-Afrikassa oli edelleen Cenin Blanc noin 18 % osuudella kokonaistuotannosta, lähes yhtä iso osuus oli Savignon Balncilla. Etelä-Afrikan viiniteollisuutta kuvaa tämä kasvatettujen köynnösten moninaisuus ja se näkyy vielä selvemmin punaviineissä. Kasvatetuin lajike on Cabernet Savignon (11,7%), seuraavana tulevat Shiraz (10.5%), Pinotage (7.2%), Merlot (6.2%) ja sitten tulevat lukuisat muuta lajikkeet kuten Cabernet Franc, Malbec, Cinsault, Mourverdre jne.

Viiniteollisuus ja viiniturismi on monella tavalla taloudellisesti merkittäviä Etelä-Afrikalle. Ala työllistää kaikkiaan n. 300.000 ihmistä. Tosin siinä on paljon kausityöllisiä koska poiminta tehdään lähes kokonaan käsin. Kansantuotepanos alalta on n. kolme miljardia euroa vuodessa.

Jos lukijaa kiinnostaa Etelä-Afrikan viinien menestys maailmalla niin kannataa seurata erilaisten viinimessujen ja -järjestöjen palkintolistoja. Varsinkin viime vuosina punaiset blendit ovat saaneet kahmalokaupalla mitaleja eri puolilla maailman. Esimerkiksi Vergelegenin flagship blend on useissa tapahtumissa valittu maailman parhaaksi lajissaan.

Mutta tilastoista viis! Nauttikaa Etelä-Afrikan mainioista viineistä ja tulkaa tutustumaan alaan paikanpäällä. Tilalla nautittuna viini on aina parempaa kuin kaupasta ostettuna!


Pauli Niemi-Jaskari