Etelä-Afrikka on mantereen ylivoimaisesti kehittynein talous ja talouden kasvu erityisesti vuoden 1994 jälkeen on ollut vahvaa, kansantuotteen vuotuinen kasvu on koko ajan ollut yli 5 prosenttia vuoteen 2009 saakka. Maan bruttokansantuote (408 miljardia USD 2011) on n. 30 % suurempi kuin Suomen mutta edelleen se jakautuu varsin epätasaisesti. Mustien kotitalouksien tulot vuonna 2017 olivat n. 5.200 euroa vuodessa ja valkoisten kotitalouksien n. 32.000 euroa. Sekä vauraus että köyhyys näkyvät maassa.

Etelä-Afrikka luokitellaan kehittyväksi taloudeksi, jossa on valtava kehityksen ja kasvun potentiaali. Maan mustasta väestöstä lähes puolet on edelleen työttömänä ja köyhyys on haaste maan uudelle hallinnolle. Köyhyydestä seuraa monia sosioekonomisia ongelmia, joista pahin on rikollisuus.

Myös maantieteellisesti erot ovat suuria; maan pienin provinssi Gauteng vastaa lähes neljänneksestä maan taloudesta ja provinssin pääkaupunki Johannesburg on maan talouden keskus.

Maan talouden kivijalka on 1800-luvun puolivälistä saakka ollut kaivosteollisuus ja se on sitä edelleen. Tärkeimmät mineraalit ovat kulta, platina, titaani, timantti, teräs, hiili ja kromi.

Maan pinta-alasta vain 13 prosenttia on viljelysmaata. Silti elintarvikkeiden osalta maa on nettoviejä. Tärkeimmät tuotteet ovat maissi, vehnä, kaura, sokeriruoko ja auringonkukka. Nopeasti kasvava alue viljelyksessä on viininviljely. Etelä-Afrikka tunnetaan maailmalla valkoviineistään, mutta uusista istutuksista yli 80 prosenttia on punaviinejä ja maa on nopeasti nousemassa huippuviinien maaksi. Viime vuonna vienti ylitti jo 150 miljoonaa litraa. Maanviljelyksestä kertoo jotain se että pientilaksi luokitellaan alle 1600 hehtaarin tilat. Maareformia Etelä-Afrikassa toteutetaan monesta Afrikan maasta poiketen vapaaehtoisesti ja demokraattisesti. Tavoitteena kuitenkin on vapaaehtoisten kauppojen kautta siirtää 30 prosenttia maasta mustille vuoteen 2015 mennessä.

Nopeimmin talouden sektoreista kasvaa tällä hetkellä turismi. Vuonna 2011 maahan tuli vain vajaat 10 miljoonaa matkailijaa, kasvu on kuitenkin ollut noin 10 prosenttia vuositasolla. Vuonna 2012 kasvu oli peräti 14.5 %.  Turismiin liittyvä infrastruktuuri on hyvässä kunnossa; maassa on loistava tieverkosto, sisäinen lentoliikenne on edullinen ja tehokas, majoitusliikkeiden ja ravintoloiden taso on korkea. Kauppojen taso ja tarjonta vastaavat hyvin eurooppalaisia vaatimuksia. Perinteisten elementtien rinnalle on viime vuosina syntynyt vahva wellness-sektori; kylpylöitä, kauneushoitoloita, kuntosaleja ja myös ulkonäköön liittyvät leikkaukset.